Silta

Alecto | 12.08.2008 | Ballad
6:12

Debyyttijulkaisuksi hieman tunteellinen balladi. Sävelsin tämän kappaleen tyttöystäväni runosta, joskin sanat vaativat sovittelua ynnä muuta pientä. Tunnearvoltaan sangen suuri, ystäviemme (tai sisarusten..) häissä "livenäkin" soitettu kappale kertoo rakkauden alkumetreistä.

Sävellys/sovitus - Jere Huhtanen
Laulut - Eeva Kangas
Sanoitus - Jenni Jaakkola

kiitokset myös Heikille miksailuista ja muusta mukavasta

9.33   383 kuuntelua

Kappaleen sanat

Olen pieni lapsi, valkoisissa unelmissa,
keskellä maailmaa, tuntematta sen vihaa.

Olen pieni lapsi, kadoksissa unelmissa,
tuntien ketään, etsiessä ystävää.

Sielu saa valoa, henki saa alun,
minä saan tunteita, minä saan lämpöä,
en ole kadoksissa, en ole yksin.

Tuntematta vihaa, en voi satuttaa mä ketään,
täysin vailla ystävää, en voi loukata ketään.
Tuntematta rakkautta, vailla luottamusta.

Olen pieni sielu, pimeässä tajunnassa,
odottaen hetkeä, odottaen valoa.

Olen pieni henki, tyhjyydessä, pimeydessä,
odottaen hetkeä, elämän alkua.

Sydän vailla tunteita, sydän vailla lämpöä,
minä vailla rakkautta, vailla elämänhalua,
en ole kadoksissa, en ole yksin.

Tuntematta vihaa, en voi satuttaa mä ketään,
täysin vailla ystävää, en voi loukata ketään.
Tuntematta rakkautta, vailla luottamusta.

Olen löytänyt ihmisen, olen löytänyt tulevaisuuden,
olen löytänyt rakkauden ja olen valmis,
matkaa jatkamaan.

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

9
hävettää 12.11.2008
Onhan se nii herkkää, ettei tätä ainakaan krapulassa itkemättä kuuntelisi. Välillä laulu kuulostaa käyvän äänialan ylärajoilla, mikä hiukka häiritsee, mutta tavallaan sopii herkkään ja "helposti rikkoutuvaan" tunnelmaan. Tästä tulee myös kovasti mieleen Pamela Tolan Tyttö sinä olet tähti -elokuvassa laulama biisi. Siinäkin oli myös sanoitus puolella tuota "pieni lapsi" meininkiä. Kaikessa kokonaisuudessan tää oli ihan perus hyvä. Toimis jossain näytelmäympäristössä(<- yhteen vai erikseen?) tms. loistavasti.
0   +1 +2
 
9
PahaArkk1tehti 13.08.2008
Noinkin pitkäksi biisiksi kantaa hyvin loppuun asti, ei ollenkaan niin suoraviivainen ratkaisu kun mitä päällepäin odotin. Täytyy kuunnella vielä kertaalleen läpi tässä.

Runo on hieno, noudattelee tyylikkäästi tiettyä poljentoa ja alkuriplaa, mukaellen, vaikka sitten olisittekin rukannut sitä laulettavaksi. Varmasti hyvinkin henkilökohtainen, tiedän tunteen, joo. Selkeästi etenevä ns. tarina tai kerronta, voisi sanoa jopa ajatuksia herättäväksi, vähintäänkin inspiroivaksi. Sopi takuulla hienosti kyseiseen tilaisuuteen. Melodia taipuu hyvinkin ennalta-arvaamattomasti, joutuu keskittymään että saa nuo eri osiot erilleen tuolta. Se siis ehdottomasti hyvänä asiana, tälläisiä biisejä on muuten liian paljon, nousette sieltä ehdottomasti ylös.

Eevan laulu ehkä vielä korostaa tuota viestiä ja istuu hyvin tuohon pianoon, aivan kuin tuolla ennälle tehty kokonaisuudessaan. Pahin pelko tällä hetkellä lähinnä on, että ette mokomat tee mitään muuta kuin tämän, siksi olen varautunut ja jään ehdottomasti odottamaan enemmän näyttöä siitä, että tämä nyt varmasti sujuu niin mallikkaasti kuin miltä näyttää. Ettäs tiedätte.
0   +1 +2
 

Löytyy soittolistoilta